On ammatteja, jotka harvoin nousevat otsikoihin, mutta pitävät hiljaisesti maailmaa koossa. Hoitotyö on yksi niistä. Se elää pienissä hetkissä, jotka eivät ehkä näytä ulkopuolelta poikkeuksellisilta: rauhallinen ääni aamulla, rauhoittuminen illalla, ojennettu käsi, kun päivä on haastava. Nämä hetket eivät vaadi huomiota – ja silti ne muuttavat elämää.
Hoitajat astuvat toisten ihmisten päivittäiseen rytmiin ja muuttavat sen turvalliseksi, intiimiksi ja inhimilliseksi. He tekevät tämän vakaasti, vaikka heidän voimansa loppuisivat.
Voima, jota ei voi nähdä
Hoitotyötä kutsutaan usein työksi, mutta sitä tekevät tietävät, että se on paljon enemmän kuin pelkkä ammatti. Se vaatii sekä henkistä voimaa että fyysistä kestävyyttä. Kärsivällisyyttä, empatiaa ja kestävyyttä – päivästä toiseen. Jokaisen palvelun takana on aikainen herätys, pitkä matka tai siirtyminen rajojen yli. Jokaisen hymyn takana on väsymys, josta ei usein puhuta. Ja jokaisen toisille antamasi rauhan takana on hiljainen uhraus.
Monet omaishoitajat jättävät omat perheensä ollakseen läsnä heitä tarvitseville. He jäävät paitsi tavallisista päivistä, perhehetkistä ja tutuista varmuuksista, jotta toinen perhe saisi mielenrauhan ja turvallisuuden. Tästä etäisyydestä puhutaan harvoin – mutta se koetaan hyvin syvästi.
Koti, missä ikinä oletkin
Hoitotyöstä tekee erityistä se, että sitä ei tehdä vain se, mitä tehdään, vaan myös se, miten se tehdään. Hoitajat eivät vain suorita tehtäviä. He luovat ilmapiirin. Kodin tunteen. Vakuutus siitä, että ihminen ei ole yksin. He huomaavat pienet asiat. He oppivat tapoja. He kunnioittavat ihmisarvoa. Ne tuovat lämpöä tiloihin, jotka muuten saattaisivat tuntua kylmiltä tai tyhjiltä. Johdonmukaisuudella ja inhimillisyydellä ne muuttavat tuntemattomat paikat turvallisiksi turvapaikoiksi. Ja usein he tekevät sen odottamatta tunnustusta – koska välittäminen on pohjimmiltaan antamista.
Hoitoon liittyvä emotionaalinen taakka
Hoitotyö kantaa mukanaan näkymätöntä painoa. Vastuu siitä, että on jonkun tukena. Tieto siitä, että toisen ihmisen mukavuus, turvallisuus ja hyvinvointi riippuvat sinusta. Tämä vastuu ei lopu työvuoron päättyessä. Se säilyy ajatuksissa, huolissa ja ihmissuhteissa, jotka syntyvät luonnostaan, kun aidosti huolehdit toisesta. Tämä emotionaalinen työ on todellista. Ja se ansaitsee tunnustusta.
Koska hoitotyö ei ole vain voimaa, vaan myös sydäntä.
Arkipäivän sankarit, jotka hiljaa muuttavat maailmaa
Maailma juhlii usein suuria, dramaattisia sankaritekoja. Hoitotyö kuitenkin muistuttaa meitä siitä, että sankaruus voi olla myös hiljaista, toistuvaa ja syvästi inhimillistä. Hoitajat tekevät joka päivä valintoja, jotka asettavat toiset etusijalle. He rakentavat luottamusta, tarjoavat vakautta ja tuovat rauhaa hetkissä, jotka ovat sanoja painavampia. Vaikka monet eivät ehkä huomaa heidän työtään, se on unohtumatonta niille, joiden elämää he ovat koskettaneet.
Yksinkertainen mutta vilpitön ”kiitos”.
Kiitollisuus ei poista väsymystä eikä lyhennä etäisyyttä kotiin. Mutta se voi antaa tunnustusta vaivannäöstä. Kunnioittaa uhrauksia. Ja muistuttaa sinua siitä, että työsi on merkityksellistä. Siksi tänään – ja joka päivä – pysähdymme sanomaan kiitos.
Kiitos varhaisista aamuista ja pitkistä päivistä.
Kiitos kärsivällisyydestänne ja voimastanne.
Kiitos tuomastasi mukavuudesta, luomastasi turvallisuudesta ja suojelemastasi ihmisarvosta.
Kiitos, että toit kodin lämmön – vaikka kuinka kaukaa olisit joutunut matkustamaan.
Pre každý život, ktorého sa dotknete, má vaša práca skutočný význam.
A ten pretrváva omnoho dlhšie než jeden okamih. 💙
