Väestön ikääntyminen on yksi aikamme vakavimmista ongelmista, johon ei kuitenkaan ole kiinnitetty huomiota. Euroopan unionissa syntyvyyttä koskevat indikaattorit ovat ongelmallisia, mikä herättää pohdintaa työvoiman tulevaisuudesta, ei vain maassamme.
Vaikka Euroopan unioni laajenee uusilla jäsenvaltioilla ja sen kansalaisten vauraus kasvaa, se kamppailee tämän ongelman kanssa. Yhä harvempi syntyvyys uhkaa työmarkkinoita, terveydenhuoltojärjestelmää ja eläkejärjestelmää. Väestöraportit varoittavat, että Euroopan väestö on hitaasti kuolemassa sukupuuttoon. Samaan aikaan tutkimukset osoittavat, että eurooppalaiset toivoisivat lisää jälkeläisiä. Mutta vain, jos ne ovat taloudellisesti riittäviä.
Tuleeko väestökriisi?
On vahva ennuste, että näemme ennennäkemättömän väestökriisin tulevina vuosikymmeninä. Alhaisen syntyvyyden, nuorten ulkomaille muuton, elinajanodotteen nousun ja ulkomaalaisia kohtaan vallitsevan sulkeutuneen asenneilmapiirin vuoksi meistä saattaa tulla yksi Euroopan unionin ikääntyvimmistä yhteiskunnista. Väestön ikääntyminen on tietenkin suuntaus, joka vaikuttaa kaikkiin maailman kehittyneisiin maihin, joten se ei ole vain meidän ongelmamme. Väestöennusteiden osalta Länsi- ja Pohjois-Eurooppa on selvästi paremmassa asemassa kuin Etelä- ja Itä-Eurooppa. Väestökriisin ratkaisuun olisi siksi sisällytettävä toimenpiteitä talouden, työllisyyden ja perheiden aloilla.
Norjan, Tanskan ja Irlannin kaltaisten maiden väkiluku kasvaa, kun taas Suomen väkiluku pysyy suunnilleen vakaana. Vuoden 2030 jälkeen Slovakiaa uhkaa asteittainen sukupuuttoon kuoleminen ja samalla väestön ikääntyminen, joka on voimakkaampaa kuin Länsi- ja Pohjois-Euroopan maissa. Olemme edelleen Euroopan nuorimpia kansakuntia, mutta ikääntymme muita nopeammin. Vuoteen 2060 mennessä meidän pitäisi jo olla yksi Euroopan ikääntyneimmistä kansakunnista. Tämä tarkoittaa, että terveydenhuolto- ja eläkejärjestelmien rahoituksen säilyttäminen on paljon vaikeampaa. Ikääntyminen ei siis ole asteittaista vaan hyvin dynaamista. Tämän seurauksena meistä tulee yksi Euroopan nopeimmin ikääntyvistä väestöistä.
Alhaisen syntyvyyden vaikutus vahvistaa vähitellen väestön ikääntymistä.
Euroopan maiden väestökehitys on liian erilaista, jotta tuottavuuden kasvua voitaisiin ennustaa yhtenäisesti koko Euroopassa. Yksikään maa ei ole pelkästään positiivisella puolella, mutta joitakin arvioita suuntauksesta on nähtävissä. Väestörakenteen ”voittajia” ovat pohjoisemmat maat, mutta myös Saksa, jossa 30-49-vuotiaiden osuus kasvaa seuraavan vuosikymmenen aikana. Samanlainen suuntaus on havaittavissa Tanskassa, Belgiassa, Alankomaissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Työn tuottavuuden kasvu Keski- ja Itä-Euroopassa saattaa myös loppua, koska 30-49-vuotiaiden työntekijöiden määrä vähenee, koska he muuttavat jatkuvasti länteen. Tšekin tasavalta ja Unkari tuntevat sen erityisesti. Slovakian kohdalla vaikutukset ovat vähäisempiä, mutta seuraavalla vuosikymmenellä työntekijöiden määrä vähenee samalla tavalla.
Epäsuotuisille ennusteille voi olla useita syitä. Syntyvyys on Slovakiassa alhaisempi kuin Länsi- ja Pohjois-Euroopan maissa. Naiset tekevät enemmän uraa, avioliittoja solmitaan vähemmän ja avioeroluvut nousevat. Tähän on lisättävä uudet avoliitot, joihin kuuluu yksinhuoltajia tai homoseksuaalisia liittoja. Monet nuoret lähtevät rikkaampiin maihin etsimään parempaa koulutusta ja uraa. Paradoksaalista on edelleen se, että olemme melko sulkeutuneita muista maista tuleville maahanmuuttajille, emmekä luultavasti ole erityisen houkuttelevia heidän silmissään. Emme siis ole ainoa valtio, joka kamppailee. kamppailee ihmisten menettämisen kanssa.
”Luonnollinen tuhlaus on Euroopassa paljon yleisempää kuin Yhdysvalloissa, koska väestö on vanhempaa, syntyvyys on alhaisempaa ja hedelmällisessä iässä olevia naisia on vähemmän. Luonnollinen taantuma on suuri poliittinen huolenaihe, koska se vie alueelta sen väestörakenteen kestokyvyn ja heikentää sen taloudellista elinvoimaa ja kilpailukykyä.”
– väestötieteilijä Dudley Poston ja kollegansa Texas A&M Universityssä –
Siirtolaisuus ongelman ratkaisuna
Jos väestö ikääntyy, työpaikat vähenevät ja eläkeläisten määrä kasvaa. Voi olla myös tilanne, jossa väestö kasvaa, mutta taloudellinen taso ei luo edellytyksiä tyydyttävään elämään. Ulkomaiset työntekijät voisivat kuitenkin auttaa taloutta kasvamaan. Ne ovat joustavia ja suuntautuvat niille ammattialoille, joilla on suurin työvoimapula.
”Euroopan unionin maissa, jotka tukevat perhepolitiikkaa sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamista, syntyvyys on korkeampi. Maahanmuutto edistää merkittävästi aktiiviväestön uudistumista ja vahvistumista eri osaamistasoilla.”
– sosiologi François Héran
Meidän näkökulmastamme rajojen avaaminen kolmansille maille on yksi tapa välttää väestökriisi. Elleivät hedelmällisyys, muuttoliike tai kuolleisuus nouse merkittävästi, eläkejärjestelmään kohdistuvat paineet kasvavat nopeasti. Muuttoliike voi olla keskeinen edellytys väestön ikääntymisen ja työvoiman vähenemisen välttämiseksi. Tämä ei vaarantaisi eläkejärjestelmien ylikuormittumista lähes kaikissa EU-maissa. Myönteisiä vaikutuksia voidaan havaita vain, jos yhteiskunta kykenee hallitsemaan ja integroimaan muuttoliikkeen.
