Brexitin jälkeen, jota odotamme Euroopan unionissa toista vuotta, yhteisen kaupan, ihmisten, tavaroiden ja palvelujen liikkuvuuden toimintaan tulee suuria muutoksia. Hyötyvätkö työnantajat Brexitistä? Mitkä ovat kielteiset ja myönteiset puolet siitä, että Britannia eroaa Euroopan unionista?

Kova brexit, eli Yhdistyneen kuningaskunnan eroaminen Euroopan unionista (EU) ilman sopimusta, vaikuttaisi uusimman tutkimuksen mukaan eniten Maltan, Irlannin, Belgian ja Slovakian työmarkkinoihin. Näillä mailla on vilkas tavaroiden ja palvelujen vaihto Britannian kanssa. Yhdistynyt kuningaskunta tuo noin 38 prosenttia elintarvikkeistaan, ja EU:n osuus elintarvikkeiden tuonnista on suuri. Tämä avoimuus päättyy kuitenkin pian.

Britannian ero EU:sta vaikuttaa eniten maatalouteen.

Belgiassa sijaitsevan Leuvenin katolisen yliopiston tutkimuksen mukaan on osoitettu, että Yhdistyneen kuningaskunnan mahdollisella EU-erolla olisi kohtalokkaita seurauksia koko Euroopan taloudelle. Jopa 1,2 miljoonaa tällä hetkellä siellä työskentelevää ihmistä voi menettää työpaikkansa Brexitin vuoksi. Koska Euroopan markkinat ovat niin vahvasti sidoksissa toisiinsa, Brexit vaikuttaa meihin kaikkiin. Kova brexit vaikuttaisi eri aloihin eri maissa. Esimerkiksi maatalous kärsisi eniten Brasiliassa ja Bulgariassa, autoteollisuus Saksassa ja Tšekin tasavallassa sekä vähittäis- ja tukkukauppa Belgiassa ja Itävallassa.

BREXITIN NEGATIIVISET VAIKUTUKSET EU:n vientiin (lähde: Funcas).

”Nykyisessä globalisoituneessa maailmassa voidaan olettaa, että jos tietyntyyppisistä tavaroista olisi pulaa, markkinatila täytettäisiin useimmissa tapauksissa hyvin nopeasti kilpailevilla tuotteilla joko EU:n jäsenvaltioista tai etuuskohteluun oikeutetulla tuonnilla.”

– Talousministeriön tiedottaja

Euroopan yhtenäismarkkinat perustuvat tavaroiden, henkilöiden, palvelujen ja pääoman vapaan liikkuvuuden periaatteeseen. Kun Yhdistynyt kuningaskunta eroaa EU:sta, sopimusta ei enää sovelleta. Hänen lähtönsä käynnistää ketjun, joka todennäköisesti jatkuu useita vuosia ja vaikuttaa vähitellen meihin kaikkiin. Paradoksaalista on, että brexit vaikuttaa työmarkkinoihin ja briteihin itseensä. Belgialaisen tutkimuksen mukaan yli puoli miljoonaa heistä voi menettää työpaikkansa. Tällä on tietenkin merkittävä vaikutus muihin Euroopan maihin. Noin 291 000 saksalaista, 141 000 ranskalaista, 139 000 italialaista ja 122 000 puolalaista saattaa menettää työpaikkansa. Britannian ero EU:sta tuo tietysti mukanaan useita ongelmia.

Yli 1,2 miljoonaa ihmistä menettää työpaikkansa.

Monet analyytikot ennustavat, että Britannian työttömyys, joka on tällä hetkellä noin 5 prosenttia eli alhaisin 10 vuoteen, nousee EU-eron jälkeen. Talouden hidastuminen vaikuttaa kielteisesti myös palkkoihin. Britannian kansallinen talous- ja sosiaalitutkimuslaitos on ennustanut, että reaalipalkat ovat EU:sta eroamisen jälkeen vuoteen 2030 mennessä 2,2-7 prosenttia pienemmät kuin jos Britannia olisi pysynyt EU:ssa. Tämä on ristiriidassa Brexitin kannattajien väitteiden kanssa, joiden mukaan työmarkkinat ovat dynaamisemmat unionista eroamisen jälkeen, jos EU:n säännökset eivät haittaa niitä.

PROJEKTOIDUT TAPAHTUMAT (lähde: Funcas)

Kansanäänestykseen vaikutti myös vuonna 2016 puhjennut muuttoliikekriisi. Saksa halusi puuttua kiintiöihin ja siirtolaiskriisiin EU:n ja Turkin välisellä toimintasuunnitelmalla. Tämä tarkoittaisi siirtolaisten vapaaehtoista vastaanottamista Turkista. Kysymys Britannian eroamisesta EU:sta on myös noussut esiin, sillä tilastojen mukaan Yhdistynyt kuningaskunta vastaanottaa vuosittain enemmän maahanmuuttajia kuin mikään muu EU:n jäsenvaltio (Saksa mukaan lukien). Jo ennen kansanäänestyksen virallista julkistamista ulkomaiset pankit, joilla on sivukonttoreita Lontoossa, alkoivat laskea siirtojaan toiseen Euroopan pääkaupunkiin.

”Tällä hetkellä ulkomailta tulevat työntekijät muodostavat merkittävän osan Yhdistyneen kuningaskunnan taloudesta, ja työmarkkinat kaipaavat kipeästi uutta työvoimaa. Ellei katastrofaalinen taantuma tule, ei ole paljon kiinnostusta tehdä mitään ongelmia nykyisille työntekijöille, olipa skenaario mikä tahansa.”

– Taloudellisen ja sosiaalisen analyysin instituutin analyytikko

Kovan brexitin toteutuessa Yhdistynyt kuningaskunta menettäisi yli 1,2 miljoonaa työntekijää eri puolilta Euroopan unionia, jotka se tällä hetkellä työllistää. Siirto olisi valtava järkytys Britannian taloudelle, ja sillä voisi olla kohtalokkaita seurauksia.

Iso-Britannia ”kolmantena maana”

Britannia voi nyt myös toimia tulevaisuudessa ”kolmantena maana” WTO:n (Maailman kauppajärjestö) sääntöjen mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että se asettaisi omat muuttoliikepolitiikkaa koskevat sääntönsä. Tässä tapauksessa he todennäköisesti ottavat käyttöön jonkinlaisen pistejärjestelmän, kuten Australiassa on käytössä, ja ulkomailta tuleva henkilöstö rekrytoidaan ensisijaisesti kyvykkyyden mukaan. Todennäköisin vaihtoehto on se, että unionista tulevat ihmiset voivat jatkaa työskentelyä Britanniassa ilman suurempia ongelmia, mutta he eivät voi saada esimerkiksi sosiaalietuuksia. Uskotaan, että maahanmuuttajien vastustus tässä maassa perustui todennäköisemmin haluttomuuteen maksaa näitä etuuksia. Toisaalta on joitakin töitä, joita britit eivät ole halukkaita tekemään, joten työvoimaa tarvitaan jatkossakin ulkomailta.

BKT:n menetys ”NON-TRADINGin” vuoksi (lähde: Funcas).

”Brexit luo epävarmuutta sijoittajille ja vaikuttaa talouskasvuun viivästyttämällä tai jopa siirtämällä investointi- ja kehityspäätöksiä maantieteellisesti. Brexitin vaikutus on selvästi kielteinen Euroopalle ja sen talouskasvulle.”

– DSS Poštová bankan johtokunnan jäsen ja sijoitusten hallinnoinnista vastaava johtaja.

Yhdistyneen kuningaskunnan ero Euroopan unionista näyttää väistämättömältä, joten meidän tehtävämme on hyödyntää tämä tilaisuus täysimääräisesti ja pyrkiä maksimoimaan sen myönteiset vaikutukset talouteen. Samalla on tarpeen minimoida Yhdistyneen kuningaskunnan Euroopan yhteisöstä eroamisesta aiheutuvat haitat. Brittiläisten yritysten on näin ollen pakko kohdentaa tuotantoaan ja toimintojaan uudelleen säilyttääkseen kilpailukykynsä. Näin ollen brittiläiset yritykset ovat erittäin kiinnostuneita perustamaan toimistoja Eurooppaan. Unionista eroamisen jälkeen maahanmuuton parametrit pysyvät ennallaan, eikä sääntelyn joustavuus Yhdistyneessä kuningaskunnassa lisäänny.