Työvoiman liikkuvuus on yksi rakenteellisen työttömyyden perimmäisistä syistä, mikä voi merkitä sitä, että työpaikkoja on paljon täyttämättä samaan aikaan, kun työttömiä työntekijöitä on paljon. Korkealla työttömyysasteella voi kuitenkin yleensä olla kielteinen vaikutus työvoiman liikkuvuuteen, koska ihmiset ovat entistä huolestuneempia ja epävarmempia uuden työpaikan löytämisestä tai nykyisen työpaikkansa säilyttämisestä.
Väestöennusteiden mukaan lähes 10 miljoonan työntekijän odotetaan jäävän pois työmarkkinoilta seuraavan vuosikymmenen aikana vuodesta 2020 alkaen. Jopa 86 prosenttia työnantajista sanoo nyt, että heillä on vaikeuksia täyttää avoimia työpaikkoja. Työllisyysasteet riippuvat suurelta osin siitä, onko saatavilla työvoimaa, joka mahdollistaa menestyksekkään osallistumisen työmarkkinoille pitkällä aikavälillä. Työnantajat odottavatkin työntekijöiltä yhä enemmän ja pitävät joustavuutta ja oppimishalukkuutta parempana kuin kapeaa erikoistumista.
Yritykset sopeutuvat työmarkkinatilanteeseen
Ammattitaitoisen työvoiman puute alkaa olla uhka yritysten jatkuvalle kasvulle. Yksi Slovakian kansallisen työllisyysstrategian (Eurooppa 2020) tavoitteista on, että vähintään 40 prosenttia 30-34-vuotiaasta työväestöstä suorittaa korkea-asteen koulutuksen seuraavan vuoden aikana. Tällä alalla EU:n uudet jäsenvaltiot ovat huomattavasti jäljessä vanhoista jäsenvaltioista. Kymmenen maata on saavuttanut tavoitteen, ja vain Viro, Liettua ja Kypros ovat uusia maita. Slovakiassa 22,1 prosenttia työvoimasta oli suorittanut korkea-asteen koulutuksen vuonna 2010, kun se vuonna 2016 oli 15,1 prosenttia. Vertailun vuoksi mainittakoon, että Tšekin tasavallassa vastaava luku oli 20,4 prosenttia vuonna 2010 ja 18,9 prosenttia vuonna 2016.
Korkea-asteen koulutuksen lisääminen johtaa usein siihen, että työpaikkoja täytetään enemmän ammattitaitoisilla työntekijöillä kuin mitä tarvitaan. Korkea-asteen oppilaitosten laatu on myös korkea-asteen oppilaitosten määrän kasvun aiheuttama kielteinen ilmiö. Oppilaitokset tuottavat yhä useammin yleissivistävän koulutuksen saaneita tutkinnon suorittaneita, jotka eivät sovellu täyttämään ammatillista koulutusta edellyttäviä avoimia työpaikkoja. Vastuu siitä, että työntekijät saavat vaaditun koulutuksen ja saavuttavat vaadittavat ammatilliset taidot, siirtyy työnantajille.
”Koulutusjärjestelmä on luotava siten, että edellytykset pätevien työntekijöiden saannille luodaan jatkuvasti ja pitkällä aikavälillä. Ellei valtion etua muuteta todellisiksi toimiksi, Slovakian tasavallan kilpailukykypotentiaali heikkenee vaarallisesti.”
– Autoteollisuuden liiton puheenjohtaja
Oletuksena on edelleen, että työntekijäpulan vuoksi yritykset sopeutuvat työmarkkinatilanteeseen. He ovat halukkaampia mukautumaan erityisvaatimuksiin saadakseen hyvän työntekijän, ja samalla he ovat halukkaita lieventämään omia vaatimuksiaan. On myös oletettavaa, että valintamenettelyn pitäisi olla yksinkertaisempi. Näin ollen yritykset eivät ole yhtä tiukkoja siinä, mitä ne vaativat mahdollisilta työntekijöiltä. Testattavia henkilöitä on vähemmän, joten valintakierroksia on vähemmän. Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa kaikkialla, mutta tutkimuksen mukaan lähes puolet yrityksistä on jo ryhtynyt tarkistamaan tietyn työn koulutus- tai kokemusvaatimuksiaan sillä edellytyksellä, että ne tarjoavat koulutusta.
Työvoiman liikkuvuus vaikuttaa myös taloudellisiin ja poliittisiin näkökohtiin
Ammattitaitoisen työvoiman puutteen odotetaan vaikuttavan talouskasvuun ja vaurauteen. Korkeasti koulutetun työvoiman säilyttämisestä on tulossa keskeinen strateginen tehtävä talouskasvun turvaamiseksi. Jotta elintaso voidaan säilyttää Euroopan unionissa, meidän on lisättävä työllisyyttä kaikissa ikäryhmissä, työn tuottavuutta on lisättävä, ja meidän on myös harkittava työajan pidentämistä. Väestön elintason nostaminen ja kestävien työpaikkojen luominen on myös edellytys talouden tulevan vuoden jatkokehitykselle, jonka pitäisi johtaa työttömyyden kasvun esteiden poistamiseen. Sillä pyritään parantamaan aliedustettujen työntekijäryhmien osallistumista työmarkkinoille.
”Slovakian tärkein kilpailuetu maailmanmarkkinoilla on erittäin alhaiset työvoimakustannukset ja korkeasti koulutettujen työntekijöiden suuri saatavuus. Tämä tekee Slovakiasta kiinnostavan maan Länsi-Euroopan sijoittajille.”
– Markkinointipäällikkö Manpowerissa
Kotimaisen työvoiman vähäinen liikkuvuus yhdistettynä ammattitaitoisten työntekijöiden puutteeseen pakottaa yritykset etsimään työvoimaa ulkomailta. Kansainvälisten opiskelijoiden tulo on yksi ensimmäisistä tavoista tuoda maahan työvoimaa säännellyn liikkuvuuden puitteissa. Siksi ulkomaalaisten työntekijöiden määrä on kasvanut kymmeniä prosentteja viime vuosina ja paikallisten pitkäaikaistyöttömien määrä on lisääntynyt. Merkittävä myönteinen taloudellinen tilanne vähentää ihmisten motivaatiota lähteä ulkomaille ja päinvastoin.
Työmarkkinoiden syvenevä epätasapaino johtuu osittain demotivoivista sosiaalietuuksista, joidenkin Slovakian alueiden etnisistä erityispiirteistä tai kansalaisten vääristyneistä arvomaailmoista. Merkittävä tekijä työmarkkinaongelmissa on se, että taloudellisia edellytyksiä ei ole onnistuttu luomaan uusien, tuottavien ja uusien työntekijöiden määrän pitkäaikaiselle kasvulle. enemmän kuin menetetyt työpaikat. Kansallisen työllisyysstrategian tavoitteena on vuoteen 2030 mennessä varmistaa terve elämä, parantaa kaikkien elämänlaatua iästä riippumatta, edistää talouskasvua ja tuottavaa työllisyyttä sekä varmistaa kestävä kulutus ja tuotanto.
Digitaalitalous on väistämätön globalisaation aikana
Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö (OECD) ennustaa, että jopa 30 prosenttia työpaikoista voidaan automatisoida kahden vuosikymmenen kuluessa. Teollisuuden digitalisointi on jo alkanut naapurimaassa Tšekin tasavallassa. Tältä osin on tärkeää tukea tiedettä ja tutkimusta nopeasti kehittyvissä teknologioissa, kuten tekoälyssä, huipputehokkaassa tietojenkäsittelyssä (HPC) tai esimerkiksi lohkoketjussa (dynaaminen salattu tietokanta). Monet kyselytutkimukset osoittavat kuitenkin, että ihmisillä on nykyään kaksi pääpelkoa: pelko työpaikkojen menettämisestä ja pelko siitä, että tekoäly ”ottaa meidät valtaansa”. Tutkimuksessa väitetään myös, että tekoäly muuttaa merkittävästi jopa 70 prosenttia työpaikoista Slovakiassa seuraavien kymmenen vuoden aikana.
”Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön mukaan jopa 65 prosenttia nykyisistä koululaisista työskentelee työpaikoissa, joita ei vielä ole tai jotka muuttuvat merkittävästi. Olemme niitä maita, joihin uuden teknologian kehitys vaikuttaa eniten.”
– Microsoftin toimitusjohtaja
Suurena oletuksena on, että vuoden 2020 jälkeen työmarkkinoilla korostetaan innovointia ja tuotteiden yksilöllistämistä. Sisäisten työntekijöiden lojaalisuuteen ja yritysyhteyteen perustuvasta mallista siirrytään ulkoisiin asiantuntijaryhmiin, joilla on tarvittava kokemus hankkeiden käynnistämiseen. Lyhytaikaisia hankkeita painotetaan yhä enemmän sen sijaan, että pysyttäisiin pitkäaikaisessa työsuhteessa yhteen työnantajaan. Ihmisiä ohjaa halu tehdä hyvää ja laadukasta työtä, ja he pystyvät saavuttamaan yhteisen tavoitteen itseorganisoitumisen avulla. Olemme myös vaarassa siirtyä perinteisestä ylhäältä alaspäin suuntautuvasta hallintomallista päinvastaiseen alhaalta ylöspäin suuntautuvaan malliin. Johtajat eivät siis ole nykyiseen tapaan pysyvästi mukana hankkeissa, vaan ovat läsnä vain tietyissä hankevaiheissa. Johtajien menestystä arvioidaan heidän kyvystään rakentaa suhteita, kommunikoida ja ratkaista ongelmia tehokkaasti tiimeissä. Kilpailukyky on avain menestykseen tulevaisuudessa.
Myös tiettyihin toimialoihin tai ammatteihin erikoistuneilla rekrytointitoimistoilla on tärkeä rooli työmarkkinoilla. Työnhakijoilla (myös muista maista tulevilla) on mahdollisuus allekirjoittaa heidän kanssaan työnvälityssopimus. Työvoiman liikkuvuutta edistetään myös heidän puolestaan nuorisotyöttömyyden torjumiseksi ja työnantajien auttamiseksi löytämään osaamista, jota he etsivät, mutta jota he eivät löydä paikallisilta työmarkkinoilta.
